perjantai 9. kesäkuuta 2017

Sitä sun tätä, ei mitään järkevää...

Tervehdys teille kaikille! Tämä viikko on mennyt ihan täysin eri tavalla kun vielä viikonloppuna ajattelin. Minun piti olla loppuviikko Helsingissä koulutuksessa ja yö hotellissa, vaan flunssa vei voiton, ei ollut minusta lähtijäksi. Olen kotona nyt neljättä päivää, edelleen olo on melkoisen voimaton, räkäinen ja köhäinen, mutta täytyy sanoa, että kuitenkin selkeästi parempi kuin edellisinä päivinä.
Muina päivinä en ole jaksanut oikein edes ylös nousta, korkeintaan vähän kääntänyt kylkeä... Ja muutaman blogin lukea pitkälläni, siinäpä ne suurimmat saavutukset. Meillä on töissä iskenyt uusi influenssa-aalto, mutta ei tämä oikein siihen sovi, kuumetta ei ollut niin paljon, särkyä ja kurkkukipua sitäkin enemmän. Mutta hei, nyt ollaan voiton puolella, mitäs tässä rutisemaan, kuitenkin vain flunssa, ei mitään sen vakavampaa!
Perheen kesälomalaiset ovat viihdyttäneet itseään päivisin, pyöräilleet mummun ja papan luokse sekä askaroineet itselleen uima-altaan käyttöön pihaan, siis sen sellaisen lasten pienen altaan, mutta hauskaa oli siinäkin :D.
Siinäpä ne tämän viikon suurimmat kuulumiset, eli ei sitten yhtään mitään! Pihassa alkaa syreenipensaat kukkia ja ihan hetken päästä tuoksu on huumaava! Lomaan on aikaa vielä muutama viikko, tosin tässä juuri mietin, että ottaisinko vielä yhden lisäviikon lomaa, siihen kun tarjoutui nyt yllättäen mahdollisuus, mitäpä sitä talveksikaan säästelemään, mutta mietin vielä vähän! Isännän lomista ei taaskaan ole vielä tietoa, pitänee kuitenkin jossain välissä...

Lueskelin tänään kivaa, löytämääni uutta blogia. Anun kirjoittamaa Aina lähelläni-blogia ja paitsi, että ihailin siellä olevia kauniita kuvia, se sai minut miettimään, miksi minun elämäni on niin tavallisen tasapaksua? Aamuherääminen, töissä käyminen, ruoan laitto, siivoaminen, koirien lenkitys, nukkumaan meno ja sitten taas alusta, miksi ei koskaan mitään muuta???? Ja sitten tietysti mietin, että mistäs se jokin muu tulisi, ellei itsestä. Olen tosi laiska lähtemään mihinkään, huono tekemään suunnitelmia ja huono lähtemään ihan ex tempore, joten onpa tosi yllättävää, ettei meillä tapahdu mitään! Anu kirjoitti blogissaan reissustaan Fiskarssiin ja ajattelinkin, että sellainen pitää tehdä! Ei ehkä tänä viikonloppuna kun on pikku-ukon jalkapalloturnaus, mutta ehkäpä jo seuraavana... Käykääpä vilkaisemassa tuota blogia, ellette ole siihen jo tutustuneet!
Ja Anulla oli hyvä juttu myös nytku- ja sitku- elämästä, aika usein sitä tulee sorruttua tuohon sitku-elämään, vaikka kuinka toisin päättää, vaikka oikeasti kaikki olisi tässä ja nyt! Miksi sitä aina odottaa jotain muuta? Tai onhan tämä arki vähän sellaista mehut vievää, ettei oikein iltaisin meinaa jaksaa mitään, joten aika paljon asioita jää "sitku mulla on loma tai vapaata"-asteelle ja sitten ne jäävät toteuttamatta, tai siis meiltä jää...
Mittarin asteista päätellen tässä sairastaessani on kuitenkin kesä tullut, saman voi kyllä päätellä rehottavista voikukista, miksi ihmeessä ne menestyy niin hyvin, vaikka mikään muu ei tunnu kasvavan? En ole jaksanut vielä laittaa edes yhtään ainutta kesäkukkasta ruukkuihin, mutta ehkäpä nyt tämä vointi tästä vähän kohenee ja jaksan ajatella moisia ja ehkäpä jopa toteuttaa :)
Mitäs kesäsuunnitelmia teillä on? Minä olen haaveillut vähän ulkomaan matkasta, mutta toisaalta, täällä kotimaassakin olisi paljon nähtävää ja katsottavaa! Olisiko teillä hyviä vinkkejä kotimaan matkoihin ja nähtävyyksiin?
Sellaisia sekalaisia sepustuksia tänään, ei päätä eikä häntää, mutta tuntuu, ettei päässä pysy ajatukset järjestyksessä sitten mitenkään...

Kivaa, kesäistä viikonloppua teille kaikille!

16 kommenttia

  1. Pikaisia paranemisia ja olet ottanut huikean upeita kukkakuvia, kuin taidetta. <3 Mielestäni arki on hyvää ja kotona paras, mutta toki seinätkin ajoittain kaatuu ja on pakko päästä muualle. Mutta ei kannata kuitenkaan ikinä vertailla itseään vaikka ikiliikkujiin tai seikkailijoihin. Me ihmiset olemme erilaisia ja uskon Anu, että saat mittaamatonta onnea vaikka ihan vain pysähtymällä katselemaan kukkasiasi. Useimmiten se onni on siinä ihan silmien edessä.

    Paljon halauksia sinne <3

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Oi kiitos ihana Tiia, kerrankin oli pieni hetki aikaa kuvata ja kukat on kiitollisia kuvattavia, kun pysyvät paikallaan :D. Niinhän se on, onni on tässä ja nyt, mutta täytyy sanoa, että joskus pieni irtiotto olisi paikallaan...

      Halauksia myös sinne!

      Poista
  2. Sairastelu on aina tosi syvältä... tsemppiä ja toivottavasti olet jo parempana ja pääset nauttimaan kesäisistä ilmoista.
    Kiitos uudesta blogivinkistä, olenkin etsiskennellyt uusia blogeja lukulistalleni, pitääkin heti piipahtaa stekkaamassa Anun blogi.
    Ihanaa viikonloppua sinulle.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Ole hyvä, kivoista blogeista on aina kiva jakaa vinkkejä muillekin :). Sairastelu on ihan p....stä, mutta on siinä se hyvä puoli tällaisessa flunssassa, että ne menee aina ohi! Nyt on jo huomattavasti parempi olo ja mieli, tukkoinen nenä ja yskittää, mutta ei mitään, minkä kanssa ei pärjäisi...

      Poista
  3. No voihan räkä. :-( Eli pikaista paranemista sinne!

    Helposti sitä vaan jotenkin jumiutuu niihin omiin ympyröihin ja samoihin rutiineihin. Olen itse huomannut, että jos olen monta päivää kotona, ulos lähteminen tulee aina vain vaikeammaksi. Jopa kauppaan lähteminen tuntuu työläältä! Kai se oma reviiri on sellainen turvallinen paikka, ja jos siellä viihtyy hyvin, niin miksipä sieltä pitäisi mihinkään lähteäkään. Toisaalta uudet kokemukset avartavat aina vähän maailmaa ja pitävät mielen virkeänä. Eikä sitä tarvitse aina mihinkään kauas lähteä - vaikkapa vain rantakahvilassa tai luontoretkellä käynti voi tuottaa yllättävän paljon iloa. :-)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos Satu, kyllä tämä tästä taas ohi menee.

      On se kummallista, että vaikka tuon irtioton tietää virkistävän, niin miten sen tekeminen on aina niin jotenkin työlästä... No, kesällä sentään olen vähän aikaan saavempi kuin talvella ja syksyllä...

      Poista
  4. Paranemisia. Tuttua juttua tuo "sit ku"...tai itse käytän sanontoja "no, sitten joskus..." tai "seuraavassa elämässä"...=).

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Juu, vaikka sitä kuinka päättää olla nytku-maailmassa niin aika äkkiä sitä lipsahtaa siihen seuraavaan maailmaan, sitku-saan-siivottua, sitku-on-loma jne....

      Poista
  5. Pikaista paranemista! Kesällä sairastelu on jotenkin extrakurjaa :(

    Minua polttelee jatkuvasti kaikki meneminen ja tekeminen. Se sai lisäboostia siitä, että aikoinaan aloitin "Hetkessä"-projektin jonka tarkoituksena oli, että suunnittelen itselleni säännöllisesti kivoja juttuja, sellaisia joista saan henkistä energiaa. Ensimmäisenä vuotena piti oikein tsempata, että syksyn tullen kalenterissa on suunnitelmia ja pientä kivaa odotettavaa. Hetkessä-projektini oli niin suuri menestys minulle, että nykyisin elän sellaista vaihetta, että kivojen juttujen määrää pitää vähän rajoittaa :D Usein jutut eivät ole mitenkään ihmeellisiä, leffassa käyminen kaverin kanssa, ravintola miehen kanssa, joku kiva retkikohde itselleni tai koko perheelle, uusi ulkoilupaikka, kahvilakahvit, teatteri jne.

    Minusta tosi kivoja kesäkohteita ovat kaikki Suomen kansallispuistot, valitse läheisin ja eväät reppuun ja ulkoilemaan. Omat suosikkikesäkaupunkini ovat Porvoo, Naantali, Hanko, Turku, Vaasa ja tietysti Helsinki. Niin ja kesäinen Tallinna on tosi hurmaava.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Hei tuo Hetkessä-projektihan olisikin kiva idea, joka viikolle vaikka joku kiva oma juttu, kiitos vinkistä! eihän sen mitään suurta ja ihmeellistä tarvitsisi ollakaan, mutta kun jotenkin sitä usein vaan unohtuu tuohon arkeensa... Ajatella, että minä en ole koskaan käynyt Porvoossa, enkä Hangossa, ne otan kyllä kesälistalle :D

      Poista
  6. Täällä myös yksi, joka harmittelee sitku-elämäänsä. Olisi niin paljon kivempaa elää nytku-elämää, mutta kyllä täytyy sanoa, että työ ja perhe-elämä asettaa omat rajansa. Jos aikaraja kivalle elämälle on parina-kolmena päivänä viikossa klo 17.30 - 19 (jolloin luultavasti perhe on ruokittu, mutta ei ole ihan vielä iltarutiinien aika), niin onhan se hieman rajallista... Ei kovin kummoisia reissuja ehdi. Kesäaika tietysti vähän helpottaa, kun lapsilla ei ole niin tiukkoja ilta-aikatauluja kuin normiarjessa. Mutta silti... Eläkepäiviä odotellessa!

    Kivaa viikkoa (kaikesta huolimatta :D ) ♥

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kyllähän se vähän noin tahtoo olla, että tämä arki rajoittaa kaikkea kivaa, mutta minusta tuo Kepposkan ajatus säännöllisestä kivasta on hyvä, sitä kokeilen kyllä! Eihän sen tarvitse olla mitään suurta, vaikka käynti kaupungilla ja kahvit siellä tai kävelylenkki Pyynikillä... Yritänpäs muistaa raportoida, miten tämä projekti etenee...

      Kivaa viikkoa ja tervetuloa takaisin!

      Poista
  7. Osaan eläytyä tuohon Ei tapahdu mitään-pohdintaan. Sorrun siihen usein. Itsestään se on kiinni että on jotain mitä tapahtuu. Ei tarvitse välttis erota ja sinkkuuntua et jotain tapahtuisi :D
    Yritän tässä opetella nauttimaan tasaisesta hyvästä.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Itsestähän se on kuitenkin loppujen lopuksi kiinni tämä asenne elämään, samaa minä yritän ja samalla yritän löytää niitä elämyksiä ihan tästä normiarjesta :)

      Poista

Kaikki saamani viestit ilahduttavat minua suuresti, kiitos siis sinulle!

© Meidän elämää
Maira Gall