maanantai 27. helmikuuta 2017

Parisuhdehaaste ja haasteet parisuhteessa

Viime viikolla oli vähän huono viikko, kaikki harmitti. Harmitti ruoan laitto, pyykin pesu, kaaos kotona ja niin edelleen. Tuli vähän osoitettua mieltäänkin tuolle isännälle ja mietittyä taas tätä parisuhteen haasteellisuutta... Kunnes sitten eräänä aamuna koiralenkillä koin jonkinlaisen ahaa-elämyksen, taas kerran. Tajusin, että en haluaisi elää elämääni ilman tuota jääräpäätä enkä missään nimessä aloittaa jonkun muun kanssa alusta! Haluan olla yhdessä tuon miehen kanssa ja rakastan tuota isäntää yli kaiken (lapsia ei nyt lasketa), olen aina rakastanut :) Samaisena päivänä löysin ihanan Tuulan blogista parisuhdehaasteen, joka osui ja upposi, niinpä ajattelin sen itsekin tehdä, joten tässä tulee:

Kuinka kauan olette olleet yhdessä?
Yhdessä ollaan oltu tosi pitkään, tänä vuonna 23 vuotta, kai? Ainakin pikalaskun mukaan... Naimisissa niistä oloakin tulee tänä vuonna jo kasaan 16 vuotta...

Miten kauan tunsitte toisenne ennen kuin aloititte seurustelun?
Me ollaan seurusteltu monta kertaa. Lukioaikoina aloitettiin kahteen kertaan ja lopetettiin myös, kolmas ja viimeinen kerta aloitettiin sitten muutamia vuosia lukion jälkeen ja  tunnettu ennen tätä viimeistä kertaa oltiin useita vuosia.

Kuka pyysi ketä ulos?
Aikaa on kyllä nyt kulunut jo niin kauan, etten kerta kaikkisesti muista, mutta ehkä se olin minä, ainakin tällä viimeisellä kerralla...

Kuinka vanhoja olette?
Ollaan saman ikäisiä,  loppuvuodesta molemmat 49v. Isäntä jaksaa aina muistuttaa, että olen häntä HUOMATTAVASTI vanhempi (ikäeroa on peräti kuukausi😂).

Kumman sisaruksia näitte/näette enemmän?
Ei kummankaan. Isännän sisar on kuollut jo kauan kauan sitten ja minun veljeni ja hänen perheensä kanssa emme ole väleissä, varmaankin molempien tahdosta. Onneksi kuitenkin näemme kohtuullisen säännöllisesti isännän sisaren lapsia ja nykyään jo heidänkin lapsiaan.

Onko teillä yhteisiä lapsia?
Kyllä! Meillä on 4 yhteistä, ihanaa, rasittavaa, rakastettavaa ja haasteellistakin lasta (tai aikuisiahan noista alkaa nyt jo osa olla, mutta meidän lapsia silti...)

Entä lemmikkejä?
Kyllä, kaksi labbispoikaa.
Mikä tilanne teille on vaikein pariskuntana?
Ai vaikein tilanne pariskuntana? Ehkä se tuolla menneisyydessä on tuo talonrakennusvaihe, pojat oli aika pieniä, neiti syntyi ja asuimme minun äitini kanssa saman katon alla. Täytyy kyllä isännälle hattua nostaa, että on sen vajaan kaksi vuotta kestänyt! Toinen vaikea vaihe oli tietenkin isännän vakava sairastuminen, mutta onneksi sairaus on nyt selätetty (ainakin toistaiseksi). Nykyisin vaikeinta taitaa olla ihan vain tämä arki ;D. Me kyllä tykätään tehdä asioita yhdessä, käydään viikottain kauppareissut yhdessä (nykyään ihan kaksin, parisuhteen laatuaikaa nääs...), lenkitetään koirat yhdessä ja yleensä kyllä lomaillaankin yhdessä.

Kävittekö samaa koulua?
Kyllä, samalla lukioluokalla oltiin.

Oletteko kotoisin samasta kylästä?
Kyllä, molemmat Tampereelta :)

Kumpi on älykkäämpi?
Kait se tuo isäntä on, sillä on ihan älyttömän hyvä muisti, analyyttinen tapa, se lukee ihan älyttömästi kaikkea (minun mielestä) tylsää tietotekstiä ja rakastaa oppimista ja älyllisiä haasteita. Minulla on sitten ehkä sitten sitä tunneälyä vähän (!) enemmän.

Kumpi on herkempi?
Minä, ehkä. Tai sanotaanko, että ainakin taidan näyttää sen herkemmin, ehkä se isäntäkin sieltä syvältä on yhtä herkkä?

Missä käytte eniten yhdessä syömässä?
Kotona? Eihän me käydä koskaan missään syömässä... Kiinalaisesta tykätään ja samoin nepalilaisesta, eli ehkä niissä, jos joskus jossain käydään...

Mikä on kauimmaisin paikka, jonne olette yhdessä matkustaneet?
Kyproksella ja Kreetalla ollaan käyty vuosia sitten.

Kummalla on hullummat eksät?
Sellaisia ei tässä vaiheessa elämää enää ole, niistä on jo niin kauan...

Kummalla on pahempi temperamentti?
Riippuu kummalta kysytään... Ei vaan, kyllä se taidan minä olla, tuo isäntä vaan on niin (ärsyttävänkin) tasainen ja rauhallinen... On se tainnut näinä vuosikymmeninä suuttua ehkä yhden käden sormilla laskettavan määrän, minä muutaman enemmän...

Kumpi laittaa ruuan?
Minä aika pitkälti, valitettavasti. Ja siinä onkin yksi riidan/ erimielisyyden syy aika usein...

Kumpi on sosiaalisempi?
Minä varmaankin... Molemmat ollaan kyllä vähän (tai enemmänkin) introvertteja, mutta ehkä sosiaalisuus on mulle helpompaa... Tosin isäntä on hyvää juttuseuraa ja aina löytää oikeat sanat, toisin kuin minä...

Kumpi on siisteysintoilija?
Meillä ei kumpikaan, valitettavasti. Tämä on sellainen puute, jonka mielelläni korjaisin! Isäntä kyllä huolehtii omista tavaroistaan, jotka ovat säntillisesti omilla paikoillaan (ellei vaimo ole niihin koskenut), mutta ei sitten kenenkään muiden tavaroista...

Kumpi on itsepäisempi?
Minä, ei selityksiä :D

Kumpi vie suurimman osan sängystä?
Tämä on varmaan ihan puoliksi, eipä taideta enää nykyisellään rohmuta toiselta tilaa.

Kumpi herää aikaisemmin?
Minä sekä arkena että viikonloppuna...

Missä ensimmäiset treffinne olivat?
Jos mietitään ihan niitä ekoja, niin käytiin kebabilla ja tällä viimeiselle seurustelun aloituskerralla käytiin varmaan jossain kahvilla...

Kummalla on suurempi perhe?
Meillä on itse asiassa yhtä suuret perheet.

Saatko usein kukkia?
No en todellakaan, mutta toisaalta silloin harvoin kun kukkia tulee, osaa niitä sitten arvostaakin :)

 





Että sellainen pariskunta täällä, minkäslainen siellä ruudun toisella puolella? 

Meillä on nyt hiihtolomaviikko menossa, perheen nuorimmat veimme eilen isälleni ja huomenna haen pois, lomailevat siis pari yötä papan luona. Itse nautin tänään ihan oikeasta vapaapäivästä, kävin aamulla salilla ja sen jälkeen koirien kanssa pitkällä lenkillä ja saunoin päivällä itsekseni. Kohta onkin poikien iltalenkin aika ja sen jälkeen varmaankin saan hakea isännänkin työreissultaan kotiin, sillä on vielä huomenna töitä ja sen jälkeen lomaillaan koko porukka, tuota esikoista lukuunottamatta, joka on onnistunut saamaan itselleen töitä ja niistä ei nyt vielä lomia ole...

Ihanaa lomaa kaikille lomaileville ja ihanaa arkea kaikille muille!

25 kommenttia

  1. Tää oli kiva postaus - mukava lukea tälläisiä "sisäpiirin juttuja" :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos Terhi, tämä oli kyllä mukava tehdäkin😊

      Poista
  2. Mukavaa luettavaa!
    Ihanaa lomaa teille!❤

    VastaaPoista
  3. Ihana oli lukea tätä! <3

    Minä niin sympatiseeraan tuota, miten ainainen ruoanlaitto tökkii - ja meitä on sentään vain kaksi! Että voikin olla ärsyttävää miettiä joka päivä, että mitä tänään syötäisiin. Ukkelin työmatkat ovat mulle tässä mielessä juhlaa - teen ison satsin jotain ruokaa, ja saatan syödä sitä sitten hyvin tyytyväisenä neljäkin päivää. :-)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos Satu!

      Juu, tuo ainainen ruoanlaitto kyllä tökkii! Ja kyllä sen vielä ehkä valmistaisi, mutta sen miettiminen, että mitä tänään taas syötäisiin, grrr. Mä teen usein niin ison satsin, että siitä riittää useammaksi päiväksi, tai siis yritän tehdä, olen huomannut, että mitä enemmän teen, sitä enemmän tämä porukka syö😂

      Poista
  4. Meillä taisikin jo aiemminkin olla juttua siitä, että lukio- ja amis-aikoina mekin ollaan ekan kerran sattumalta tavattu ja tapailtukin, mutta sen jälkeen meni vuosia, kun elettiin kumpikin omaa elämäämme omilla suunnillamme, kunnes taas joku ihmeen kohtalo tai mikä lie amori puuttui peliin.
    Naimisissa ollaan oltu kohta 24 vuotta, mutta sille ihan alkuperäiselle alulle on vaikea laskea mitään tarkkaa ajankohtaa. Ei riitä laskupää niin pitkälle taaksepäin:)

    Ruuasta mun ei onneksi enää tarvi ressata. Teen itselleni omia viherpöperöitäni ja satunnaisesti ukkelille ja kuopukselle jotain, mutta useimmiten kyllä huolehtivat ihan itse omista syömisistään, kun kaikilla on niin erilainen päivärytmi. Tarkoittaa tosin aika pitkälle valmisruokia, mutta en ressaa siitäkään. Ihan hyvin niilläkin näyttää pärjäävän, ja se satunnainen itsetehty on sitten vaan pelkkää plussaa. Meillä ei onneksi kukaan ronklaa ruuan kanssa, vaan kaikki käy ja aina tulee kiitos, oli hyvää tai ei :).

    Mutta siis kääk! Jos pitäiskin aloittaa kaikki alusta jonkun uuden kanssa. Ei jaksais yhtään :D. Onneksi ei tarvikaan, vaikka just näinkin sellaista unta, jossa ukkeli ilmoitti jättävänsä mut :). Pahaltahan se tuntui, mutta aloin realistisesti heti tehdä suunnitelmaa, miten siitä eteenpäin. Vaan onneksi oli sama tuttu hahmo aamulla vieressä kun heräsin..

    Mukavia vapaapäiviä!

    VastaaPoista
  5. Kummallinen tuo amor, tai mikä lie, puuttuu peliin mitä ihmeellisimmällä tavalla... tai no oikeastaan oikein hyvä niin, eihän me muuten tässä oltais!

    Juu, tuo ruokapuoli on sitten raivostuttavaa, meillä kun on vielä nuo kaksi nuorempaa, niin on pakko tehdä ruokaa, mutta odotas vaan, kun nekin kasvavat, minä ihan takuulla lopetan ruoan laittamisen (tai sitten en)...

    Juu, ei tulisi alusta aloittamisesta mitään, en jaksaisi enkä viitsisi, onneksi ei tarvitse ajatellakaan moista! Mutta siis aika ikävä uni sulla😕, onneksi oli kuitenkin vain unta!

    Nyt täytyy lähteä siivoamaan kellarikerrosta, sitten voin taas lomailla ja ajella hakemaan perheen nuorimmat kotiin😝.

    Kivaa viikkoa sinne!

    VastaaPoista
  6. Ihana postaus, heti tunnut tutummalta :) Mä vielä pohdin uskaltaisiko tälläistä joskus tehdä...mutta mukava lukea :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos Maiccu! Tee ihmeessä, tässähän voi paljastaa juuri sen verran kuin itsestä hyvältä tuntuu, tulen mielelläni lukemaan vastauksesi😊

      Poista
  7. Tosi kiva postaus. Pitäisi varmaan itsekin joskus toteuttaa... Kyllä pitkässä liitossa on kaikenlaisia hetkiä ja vaiheita. ehkä se yhdessäpitävä liima on sitten molempien tahtotila siitä, että pysytään yhdessä. Jos toinen haluaa luovuttaa, ei toinen voi yksin pitää liittoa kasassa.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos Kati! Tees inäkin ihmeessä, tulen mielelläni lukemaan vastaukset! Kyllä sitä pitkään liittoon todellakin mahtuu kaikenlaisia vaiheita, mutta kun molemmat tahtoo, niin silloin on hyvä ja turvallinenkin olo, yksin ei tosiaan voi liittoa jatkaa, jos toinen ei enää tahdo.

      Mukavaa loppuviikkoa sinne!

      Poista
  8. Tää oli ihana, tön mie haluan toteuttaa.
    Me molemmat ollaan sosiaalisia mutta mies extrapaljon enemmän, mie taas herään ennen kukon laulua ja mies nukkuu kuin teinit ja sehän minua joskus ärsyttää.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Tee ihmeessä Nanni, näitä on aina mukava lukea😊. Meilläkin tuo isäntä on paljon parempi nukkuja, ainakin aamuisin, joskus se kieltämättä vähän nyppii... mukavaa alkavaa viikonloppua sinne!

      Poista
  9. Tämä oli kiva lukea, mukavaa että nappasit mukaasi :)
    Meillä muuten sama riidan/erimielisyyden aihe, eli tuo ruuanlaitto. Pidemmän päälle ärsyttää olla ainainen ruuanlaittaja, murr.

    Kivaa viikkoa!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos vinkistä, näitä on aina minustakin mukava lukea.

      Ja tuo ruoanlaitto on kyllä vihon viimeistä ja niiden ruokien miettiminen saa pulssin kiihtymään😣.

      Kivaa alkavaa viikonloppua sinne!

      Poista
  10. Näitä parisuhdehaasteita on niin kiva lukea. Jotenkin näistä tulee aina hyvälle mielelle.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Niin minustakin on mukava lukea näitä ja oppia sina vähän enemmän blogin takana olevasta ihmisestä😊. Kivaa viikonloppua sinne!

      Poista
  11. Olipa mainio haaste ja loistavat vastaukset sinulla. Parisuhteessa koetaan monenlaisia asioita ja tunteita. Ja tuolla joku sanoi, että tunnut nyt tutummalta, samaa ajattelin minäkin tämän luettuani. Rohkeasti olit tähän heittäytynyt. Tykkäsin!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos Tuula! Kyllä parisuhteeseen, etenkin pitkään sellaiseen, mahtuu yhtä sun toista, onneksi kuitenkin niitä mukavia asioita enemmän, ei se ehkä muuten kestäisikään...

      Kivaa alkavaa viikonloppua sinne!

      Poista
  12. Tuotahan se arki ja parisuhde on. Välillä ottaa pannuun ja sitten taas ei. Ollaan samanikäisiä..

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Sitähän se Satu on, vasta-ja myötämäkeä, eipähän pääse kyllästymään😄. Viimeinen vuosi jonka synttärit alkaa 4:lla...

      Poista
  13. Ihana postaus, tätä oli kiva lukea :) Hauskasti otsikoitu ;) Mutta näinhän se on, parisuhteessa riittää haastetta varmaan joka elämänvaiheessa. Nimim. terveisiä pikkulapsiarjen keskeltä ;)

    VastaaPoista

Kaikki saamani viestit ilahduttavat minua suuresti, kiitos siis sinulle!

© Meidän elämää
Maira Gall