maanantai 28. marraskuuta 2016

Voihan pipari, ei mennyt ihan niin kuin Strömssöössä...

Sunnuntaina oli ensimmäinen adventti, kuten monessa blogissa ja kodissa on jo todettu :). Meillä ei yleensä adventteja  sen kummemmin juhlisteta, mutta nyt pikku-ukko toivoi joulupuuroa, joululauluja (vaikka näitä ei kuulemma ollut toivonut, oli ilmeisesti äidin toiveajattelua), piparileivontaa ja adventtikynttilän... No tämä äiti päätti kerrankin juhlistaa juuri tämän verran adventtia... Puurot keittelin jo illalla valmiiksi, ei meikäläisestä ole hauduttamaan riisipuuroa aamulla (tai sitten sitä voidaan syödä päiväruoaksi) ja piparitaikinankin valmistin jo edellisenä iltana jääkaappiin tekeytymään. Ensimmäinen sunnuntaipäivän kompastuskivi tulikin esiin jo lauantai-iltana, josta olisi pitänyt ymmärtää olla niin kuin ennenkin ja jättää sen suuremmat adventtijutut sikseen. En nimittäin löytänyt mistään perinteistä piparireseptiäni, sitä, jolla piparit on leivottu ainakin 10 viimeistä vuotta. No ajattelin tietysti näppäränä nykyäitinä, että kyllä netistä löytyy hyvä pipariohje. Ja löytyihän sieltä, vaan kuinkas sitten kävikään...
Tässä kohtaa pipareiden leivonta vielä sujui ihan suunnitelmien mukaisesti. 

Sunnuntaiaamuna nousimme kohtuullisen ajoissa, koirien lenkitys ja ei kun puuro lämpiämään, tämä osuus vielä sujui. Syödessä tuli pientä sanaharkaa isännän kanssa ja siitähän tämä sitten lähtikin vinoon koko päivä... Piparileipomista käynnisteltiin lasten kanssa ja mietin jo taikinaa ottaessani jääkaapista, että ei ole sellaista kuin OIKEALLA ohjeella, mutta ajattelin, että se näin adventtina kyllä välttää... No tuloksena oli 3 pellillistä epämääräisiä möykkyjä, saatiin tosi lihavia koiria ja levinneitä hevosia. Oli siellä mukana muutama sellainenkin, jotka tunnisti sydämiksi tai ihan perinteisten pipareiden muotoisiksi, mutta pääosin leivoimme siis kolme pellililstä piparilevyä. Sitä on nyt sitten hävitetty lasten ja nuorison toimesta (maku on kyllä hyvä) ja yritämme uudelleen leipomista ehkä toisena adventtina... Sunnuntai-iltana totesin lapsille, etten sitten meinaa leipoa koko jouluna pipareita, ellei OIKEAA ohjetta löydy. Täytyy kyllä sanoa, että lapset olivat ahkerina auttamassa, varmaan pelkäsivät näiden jäävän oikeasti ainoiksi pipareiksi tänä jouluna...Tyhjensimme keittiön yhden yläkaapin kaiken moisista ohjeista ja resepteistä, tuloksena kaksi pussillista paperijätettä, mutta myös yksi löydetty pipariohje! Pyysin neitiä pitämään sitä kädessään siihen asti, että saan sen talletettua hyvään paikkaan. Neiti siinä aikansa sen kanssa seistyään, kysyi, että eikö tästä voisi ottaa kuvaa kännykällä ja ipadilla, jolloin kuva olisi tallessa, vaikka paperi hukkuisikin... Olipahan muna kanaa viisaampi tässäkin. No niinpä, nyt on kuvat otettu ja moneen paikkaan talletettu ja paperikin on hyvässä tallessa melkein tyhjässä yläkaapissa!

Siinä kaappia tyhjentäessäni mietin, että mitä varten sitä tulee jemmattua noita "hyviä" ohjeita jatkuvasti? Vaikka suurinta osaa niistä ei ollut edes koskaan taidettu käyttää, mutta kun vaikuttivat hyvältä lukiessa... Ja kuitenkin, itseni tuntien, olen taas parin viikon päästä surffaamassa netissä hyviä suolaisia piirakoita ja makeita leivonnaisia synttärijuhlia varten enkä todellakaan kaivamassa ohjeita yläkaapin jemmasta...

No jouluvalmistelut hypähtivät täällä lauantaina vähän eteenpäin ja saimme miehen sisaren lasten perheille lahjat hankittua, saavat koko perheet Hamam-pyyhkeitä, toivottavasti tykkäävät! Perheiden pienimmille pitää vielä jotain lelujuttua hankkia ja sitten onkin jäljellä vain nuo omat lapsukaiset... Nuorisolle ehkä verkkaria ja teknisiä alusasuja, neidille jotain heppajuttua, mutta mitäs ihmettä tuolle kymppiveelle? Xboxia toivoo, ei tule saamaan, saa ostaa omilla rahoillaan jos sellaisia on synttäreiden ja joulun jälkeen, mutta oikein mitään muuta ei olekaan sitten toivonut... Ja mitähän pientä kivaa sitä keksisi tuolle isännälle? Tai suostuisikohan se siihen, että ostetaan höyrypuhdistin yhteiseksi lahjaksi...

Olen nimittäin herätellyt haaveita höyrypuhdistimesta, se voisi olla aika näppärä peli tämän perheen lattioiden, vessojen ja pesuhuoneen pesuun... Toisaalta sitten nälkä kasvaa syödessä  haaveillessa ja aloin jo miettiä sellaista imevää höyrypuhdistintakin. Netissä eilisen illan surffailin ja kokemuksia moisista metsästin, kovin oli ristiriitaisia ajatuksia noista vekottimista... Meillä on olemassa tekstiilipesuri ja se on kyllä osoittautunut ihan toimivaksi vempeleeksi autojen penkkien pesussa ja olkkarin villamaton pesussa... Onko teillä kokemusta höyrypuhdistimista ja suositteletko vai et?

No niin, näin päästiin näppärästi pipareista ja adventista höyrypuhdistimiin ja mitäköhän yhteistä näillä mahtoi olla, no ei sitten yhtään mitään, ellei taustalla häilyvää ajatusta joulusta lasketa mukaan...

Viime viikon pimeys ja vesisade meinasivat ihan lannistaa tämän rouvan, etenkin kun niiden seuraksi lyöttäytyi kamala flunssa joka paikan särkyineen, mutta nyt näyttää jo valoisammalta, kiitos pikku pakkasen ja parantuneen olon.

Että sellaisia jaaritteluita tällä kertaa, ensi kertaan :)

Mukavaa alkanutta viikkoa teille kaikille ja oikein ihanaa joulun odotusta!

tiistai 1. marraskuuta 2016

Sweater Weather Tag

Oman katon alla-blogin Tuulalta nappasin tällaisen syysfiiliskyselyn, tosin jo kysymyksiä kirjoittaessani, mietin, että aika moneen voin vastata ei oota tai en käytä, mutta kokeillaan nyt kuitenkin...

Mikä on lempituoksukynttiläsi? Tykkään ylipäänsä tuoksukynttilöistä, jouluntuoksut, vanilja, sitrustuoksut, kaikki melkein käy, kunhan eivät ole ihan älyttömän voimakkaita. Ikean tuoksutuikuista olen tykännyt, toivottavasti niitä on tarjolla eivätkä ole menneet muuttamaan niitä...

Kahvi, tee vai kaakao? Kahvi ihan ehdottomasti, joskus tosi harvoin ulkoretkellä kaakao ja teetä en juurikaan juo. Kahvia menee monta kupillista päivässä ja ilman en osaisi kyllä olla. Olen pikkutytöstä asti tykännyt kahvista, muistan aina kun mummun luona sai mummun leipomaa hyvää pullapitkoa ja tehtiin pullamössöä (eli muussattiin pulla kahvin joukkoon ja lusikoitiin suuhun) ai että oli hyvää. Tuohon aikaan meikäläisen kahvi oli kyllä enemmänkin maitoa ja sokeria, kahvia oli mukana ehkä vain nimeksi.

Muutatko meikkirutiinejasi vuodenajan vaihtuessa? Ai niin kun mitä rutiineja, ripsarin laittoa vai? Eli minä en juurikaan meikkaa, aamulla levitän rasvan naamalle, vähän Bare Mineralsin meikkipohjaa tasaamaan suurimpia läikkiä ja ripsarit ja avot, valmista on. Pitäisköhän sitä jo tässä iässä opetella meikkaamaan, mä en siis todellakaan osaa meikata...

Mikä on lempijouluruokasi? Lempijouluruoka, hmmm, tykkään niin monesta, rosolli ja sienisalaatti, niitä ilman joulu ei tunnu joululta ja itse tehty italian salaatti. Toki tykkään kinkustakin ja kalkkunasta kanssa ja laatikoista ja joulupuurosta... Eli siis minä suorastaan rakastan jouluruokia, ihan kaikkia :) Ja tietty PALJON suklaata kaiken syömisen välissä ja vähän glögiä myös.

Hatut vai kaulahuivit? Hattuja en omista, eli siis kaulahuivit ja pipot. Huivejakin olen vähän huono käyttämään, en ole yhtään huivityyppiä. Toisilla kun huivit kaulassa näyttää niin tyylikkäiltä ja hyviltä, mutta jostain syystä ne itsellä aina tahtoo valahtaa tai olla jotenkin vinksallaan... Mutta pipoja sentään käytän :D

Mikä on eniten käytetty villapaitasi? Arvatkaas kuulkaa, mulla ei ole yhtään oikeaa villapaitaa, mikä moka ja puute, asia täytyy korjata ja nopeasti! Sellainen paksu, iso neule olisi kyllä aika ihana. Neuletakkeja kyllä on, ne on  niin näppäriä töissä...Ostin kyllä langat villatakkiin, mutta ei niihin lankakeriin voi oikein pukeutua ;)

Paras syksyinen kynsilakka? En käytä kynsilakkaa lainkaan, en edes juhliin osaa laittaa. Omaan niin onnettoman näköiset kynnet, että niitä ei todellakaan tee mieli korostaa, päinvastoin häivyttää.

Syksyn lempihajuvetesi? Tässä se nyt viimeistään paljastuu, miten vähän naisellinen olenkaan, mutta siis mulla ei ole mitään eri vuodenaikoihin liittyviä hajuvesiä, tosiasiassa mulla on tällä hetkellä ehkä yksi hajuvesi, jota sitäkään en juuri käytä. Tuoksuista tykkään kyllä, mutta ei vain ole tullut käytettyä, työssä niitä ei ole aikaisemmin voinut käyttää ja nyt ei ole tullut opeteltua.

Tummat huulet vai kunnon kissarajaukset? Ou nou, ehkä tämä on sitten se viimeinen niitti, ei kumpikaan itselläni... En osaa käyttää huulipunaa, en ole koskaan osannut. Huulipuna tuntuu kuivattavan huulet, en ole löytänyt sopivaa punaa ja kissarajauksia en nyt ole edes yrittänyt. Muilla ihmisillä kyllä ihailen punattuja huulia ja kauniita rajauksia.
Futispelit vai lehtikasaan hyppiminen? Kai minä valkkaisin tuon lehtikasan, sellaisen oikein suuren! Ja lasten kanssa mielellään :)

Pillifarkut vai legginsit? No näistä oikein kumpikaan ei istu meikäläisen ruumiinrakenteelle, enkä oikein tunne oloani mukavaksi näissä, mutta jos jompi kumpi pitää valita, niin kotona saatan käyttää leggareita, eli ehkä sitten ne kuitenkin. Joskus saatan jonkun tunikan (riittävän pitkän) kanssa niitä käyttää vähän julkisemminkin, mutta mieluummin kiitos ei.

Nilkkurit vai UGGit? Nilkkurit ihan ehdottomasti. En ole päässyt noiden UGGien makuun, tytölle kyllä piti viime talvena jo tuollaiset hankkia, mutta ei minulle kiitos noita.

Paras tv-ohjelma tänä syksynä? Nousuvesi ja Sorjonen. Vain elämääkin on saanut minut mukaansa, etenkin viime jakso, Anna Puun jakso siis, oli jotenkin tosi elämän makuinen ja rento.

Biisi, joka on saanut sinut uppoutumaan syysfiiliksiin? Mä kuuntelen niin vähän musiikkia, että tällaista ei oikein ole tai ainakaan tule juuri nyt mieleeni, varmaan sitten kun olen tämän töräyttänyt julkaistuksi niin heti tulee mieleen joku hyvä biisi.

Mikä on parasta syksyssä? Kaunis luonto, kirpsakat syksyn aamut, putoavat lehdet, kuura maassa, aurinkoiset syksyn ilmat, kynttilät ja villasukat, tuli leivinuunissa, ensi lumi. Ai niin tähän pitikin laittaa vaan paras asia, no se on sitten tuo luonto, niin kauniit värit ja kirpeä ilma.
Olen tässä samalla käynyt taas kerran läpi ympäristö- ja luonnontietoa, pikku-ukolla on huomenna koe, nyt on kolme iltaa valmistauduttu, onneksi huomenna ei enää tarvitse. Seuraavaksi meillä onkin perjantaina kuutosen enkun koe ja sitten ensi viikolla nelosen enkun koe ja kuulemma lähiaikoina on myös tiedossa ruotsin kertausta... Äiti tietää, mitä iltaisin kaiken muun arjen pyörittämisen ohella tekee. Vaikka hyvähän se on, että haluavat lukea ja että äiti kyselee, mutta kyllä siihen aikaa menee...

Ihanaa alkanutta marraskuuta teille kaikille ja kuulemisiin!
© Meidän elämää
Maira Gall