keskiviikko 5. lokakuuta 2016

Onnellinen elämässä


Tänään oli ihana aamu, kirpeä pikku pakkanen, kauniisti kulkevat koirat ja rauhallista. Lapset heräsivät jotenkin suosiolla uuteen päivään ja pääsimme pikku-ukon kanssa sovintoon siitäkin, että aamulla koulumatkalle on hyvä laittaa ulkohousut, vaikka ei yhtään haluaisi.

Meillähän on talo kolmessa kerroksessa vähän kuten vanhat rintamamiestalot ja siinä kerroksien välillä aamulla loikkiessani huomasin, miten onnellinen ja tyytyväinen olenkaan taas juuri tässä hetkessä elämääni. Isäntäkin näytti tänään jotenkin erityisen hyvältä ;). Olenhan minä yleensäkin perustyytyväinen asioihini, mutta tänään oli jotenkin erityisen hyvä aamu. 


Ei meillä pelkkää kiiltokuvaa elämä ole, ongelmia on ollut ja takuulla tulee olemaankin, osa oman perheen sisällä, osa oman perheen ulkopuolella, mutta ongelmat kuuluvat elämään myös. Suortuvaa blogin Nanni kirjoitti avoimuudesta ja somen antamasta kuvasta ja olen kyllä niin samaa mieltä, jokaisella on takuulla myös niitä ongelmia ja ei-niin-onnistuneita-hetkiä elämässään, mutta eihän niihin kannata jäädä kiinni ja en minä ainakaan itse halua niitä sen enempää riepostella myöskään täällä blogissa. Mutta elämän tekee elämäksi myös ne huonommat hetket. Eihän niistä hyvistä hetkistä osaisi edes nauttia jos aina vaan kaikki olisi hyvin...

Itse olen vahvasti sitä mieltä, että onnellisuus on paljolti asennekysymys, voin suhtautua elämään hyvin pessimistisesti ja odottaa sitä pahinta tai sitten voin suhtautua siihen avoimen odottavasti ja positiivisesti. Jälkimmäinen tapa on se, jolla haluan suhtautua elämään ja jonka olen kyllä omaksunutkin. En jaksa enkä halua etukäteen murehtia tulevia murheita tai sitä pahinta mikä voisi toteutua, vaan murehdin sitten jos on murehdittavaa. Joka tapauksessa  ajattelen, että avaimet onneen ovat jokaisen ulottuvissa. Vastuusta omasta onnestaan ei voi antaa kenellekään muulle, se on jokaisen itse etsittävä omasta elämästään. Minulle onnea, iloa ja hyvää mieltä tuovat oma koti, oma rakas perhe ja ylipäänsä ne läheiset ihmiset joiden kanssa on hyvä olla ja jotka hyväksyvät minut juuri tällaisena ja arvostavat minua juuri tällaisena. Ja tietty onnen tunteen tuovat myös koirat, nuo hellyttävät karvakuonot.

Ihanaa viikonjatkoa teille kaikille, tekin tuonne minulle iloa ja hyvää mieltä kommenteillanne ja käymällä täällä!


14 kommenttia

  1. Ihana postaus♥ Elämään kuuluvat niin ylä-, kuin alamäet...:)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos Hannele, niin kuuluvat, ylä- ja alamäet, ilman toista ei ole toista. Ihanaa viikonloppua sinne!

      Poista
  2. No niinpä. Elämä on asennekysymys!
    Itse ainakin olen tyytyväinen ja onnellinen, jos asiat on riittävän hyvin. Ja siihen tarvitaan vain se, että kellään läheisellä ei ole mitään todellista huolta tai murhetta. Muuta en tarvi. Eli just nyt on kaikki hyvin. Kopkop..



    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kyllä, mitä suuremmassa määrin asennekysymys! Ihanaa viikonloppua sinne!

      Poista
  3. Ihania fiiliksiä! Minäkin mietin tänään aamupäivällä että onpa hyvä mieli. :) Ja pompin niitä kolmea kerrosta, se on kyllä vauva kainalossa hermostuttavaa puuhaa. :D

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Ai teilläkin on kolme kerrosta siinäkin on puolensa ja puolensa :) Vauvan kanssa välillä vähän rankkaa... Kivaa viikonloppua sinne!

      Poista
  4. Hieno teksti ja aikalailla kuin omaani...
    Pari viimeistä päivää ollut super raskaita ja itku ollut herkässä..mieluumin vain nukkuisin. Aamulla meinas itku päästä kun heräsin jo ennen kellon soittoa ja sittenkun lähdin polkemaan töihin...vähän matkaa ajaessa, päätin että nyt nainen ryhdistäydy ja ei voi itkeä kun on niin kylmä, että kyyneleet jäätys poskille....ja siitä alkoi nousu kohden hymyä. Edelleen ei-niin- onnistuneet- päivät tuntuvat jatkuvan, mutta oma sisuni nostaa minut pois kuopasta ja murehtimisesta, koska tiedän, ettei asiat murehtimalla parane, vaan toiminnalla ja positiivisuudella. Onneksi avasin koneen ja ryhdyin vastahakoisesti lukemaan blogeja ja tekstisi antoi lisäpotkua nousuun....kyllä tää tästä taas :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Voi Satu, hienoa, jos koit, että tekstistäni oli sinulle iloa! Oikein hyvää ja voimaannuttavaa viikonloppua sinulle!

      Poista
  5. Olipa ihanaa lukea tämä postaus! <3 Välillä tulee märehdittyä ihan turhia, mutta niin kuin sanoit, on paljon itsestä kiinni, millaisin sävyin ja värein elämänsä näkee. Kaunista viikon jatkoa, Anu! :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos Niina, kyllä se on nimenomaan näin, että miten ja millä sävyin ne asiat näkee, joskus on totta kai murheita ja isoja ongelmia, mutta ei nekään negatiivisella asenteella paremmiksi muutu. Kivaa viikonloppua sinne!

      Poista
  6. IHana kirjoitus. Jos elämässä odottaa ilotulituksia ja lottovoittoa ollakseen onnellinen niin sitä on aika harvoin onnellinen. Itse hihkun päivittäin mitä pienimmillekin asioille eikä kaikki sitä aina ymmärrä mutta ei se haittaa, pääasia että itse osaan olla iloinen.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Hienoa Nanni, juuri näin sen pitäisi olla, iloitaan niistä pienistä arkipäivän asioista, ei niitä lottovoittoja ja ilotulituksia aina riitä, pitää löytää onni ja ilo muista jutuista. Hyvää viikonloppua sinne!

      Poista
  7. Samoilla ajatuksilla mennään, elämä ei aina ole vain kivaa, mutta asenne ratkaisee. Joskus syvästäkin kuopasta pystyy nousemaan sisukkuudella ja positiivisella ajattelulla. <3 No, ehkä siihen myös tarvitsee ihania ihmisiä ympärilleen, yksin on paljon vaikeampaa. Hyvää viikonloppua!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Nimenomaan näin Outi, elämä ei ole aina kivaa ja helppoa, mutta ei se ainakaan helpommaksi tule jos suhtautuu asioihin valmiiksi nurinkurisesti ja aina odottaa sitä pahinta... Ja kyllä, ilman muuta ihanien ihmisten ympäröimänä on aina parempi! Kivaa viikonloppua sinne!

      Poista

Kaikki saamani viestit ilahduttavat minua suuresti, kiitos siis sinulle!

© Meidän elämää
Maira Gall