maanantai 15. elokuuta 2016

Stressaantumisen jalo taito

Poimin jostain fb:n sivuilta alla olevan jutun, mielestäni tämä on oikein sopiva näin syksyn aloitukseen ja nyt kun lomat on juuri pidetty ja ennen kuin olemme siinä oravanpyörässä taas, on hyvä vähän miettiä... Itse en juuri koe stressaavani, mutta täytyy tunnustaa, että kyllä tuossa listassa itse asiassa on monta sellaista kohtaa jonka voin allekirjoittaa...
Stressaantuminen on jalo taito
                         - Mieti mitä kaikkea sinun pitää tehdä tulevien viikkojen aikana
                         - Murehdi samalla menneisyydestä kaikkia asioita, joihin olet tyytymätön
                         - Jätä paljon puolivalmiita asioita viime tippaan
                         - Täydellinen pitää olla
                         - Muista, että olet korvaamaton
                         - Kanna muidenkin puolesta kaikki murheet
                         - Asenne: Jaksaminen on loputonta
                         - Arvosi mitataan suoritusten kautta
Tässäpä muutama oikein oiva ajatus, miten takuulla saadaan kesän aikana hankitut voimavarat käyttöön nopsasti ja itsensä romahduksen partaalle :) Juuri eilen harmittelin (no, okei taisin ihan kirota mielessäni), että miksi ihmeessä jätän asiat aina puolitiehen, että miksei kerralla voi hoitaa loppuun asti? Monestihan se on niin, että kun nyt jättää tämän asian puolitiehen niin sen hoitaminen on huomattavasti työläämpää hetken päästä. Itse olin jättänyt mustikkaämpärit pihaan mustikoiden siivoamisen ja pakastamisen jälkeen ja sain ne eilen nyt siitä hoidettua pois, varmasti olisin päässyt helpommalla, jos olisin viitsinyt pestä ne saman tien paikalleen plus että olisin säästynyt moneen kertaan ajattelemasta asiaa... Mites siellä puolella, hoidatteko asiat saman tien vai jääkö puolitiehen?
Itse aina ihailen sellaisia ihmisiä, jotka kykenevät tuohon asioiden tekemiseen loppuun asti, olen nimittäin ajatellut, että heillä on myös hyvin usein siisti koti ja tavarat järjestyksessä... Toisaalta sitten omassa työssäni tällä hetkellä (tai oikeastaan koskaan), ei ole ollut sellaista mahdollisuutta, että tekisi vain yhtä asiaa ja yhden loppuun asti, aina on pitänyt pitää montaa pyörää pyörimässä ja hoitaa montaa juttua kerrallaan, niin kuin varmasti aika monella nykyisellään on...

Yksi kompastuskiveni on tuo asioiden miettiminen, mietin pitkään, että pitäisi tehdä sitä ja tätä ja tuota, itse toteutus ei yleensä kovin paljon aikaa vie, mutta tuo tuumaaminen kyllä... Olisi paljon tehokkaampaa tarttua hommaan ja tehdä eikä käyttää aikaa miettimiseen... Hohhoijaa, mutta voikohan ihminen oikeasti muuttua tällaisissa asioissa jos vaan päättää?

No tällaisia pohdintoja tämän viikon alkuun, kuulemisiin pikaisesti! Ihana kun olette vielä täällä!
Ihanaa alkanutta viikkoa kaikille!
Ps. Miten tuon postauksen nimen keksiminen voikin olla näin hankalaa????

perjantai 5. elokuuta 2016

Bloggaamisen vaikea taito...

Tässä on kesä vierähtänyt jo elokuuhun ja lomat on pidetty, arki on osittain alkanut, lapset vielä hetken lomailevat ja nauttivat tällä hetkellä olostaan papan hoivissa. Tavallaanhan siis  meilläkin isännän kanssa on lomaa, kotona kun ei juuri tällä hetkellä ole neljästä lapsesta yhtään, ihan kummallista...




Toivottavasti teillä kaikilla on ollut ihana kesä ja akkuja on ladattu tulevaa syksyä ja talvea varten?! Meidän kesä on ollut ihana, lomalla olin peräti 5 viikkoa, teimme reissun koko perheen voimin, olemme vierailleet ihanalla mökillä, käyneet vähän kiertoajeluilla, mustikassa, uimarannoilla on tietysti vierailtu useamman kerran päivässä, ylipäänsä olemme tehneet kaikkea mukavaa, ilman aikatauluja ja Tokihan kesää on vielä jäljellä, mutta onhan se totuus, että syksy siellä jo kolistelee ihan nurkilla...




Olen tässä kesän mittaan miettinyt moneen otteeseen tämän blogin jatkoa, mitä teen, miten teen vai teenkö. On kyllä hankala asia, toisaalta tuntuu, että aika ei riitä, ei tavallaan rohkeuskaan ja toisaalta en sitten millään haluaisi lopettaa ja luovuttaa... Olen tutustunut blogin kautta ihaniin ihmisiin ja saanut teiltä lukijat ihanaa palautetta, kiitos siitä ihan jokaiselle!




Tohkeissaan blogin Katri pohti juuri kirjoituksessaan blogin pitämistä ja sen tuomia haasteita ja voin kyllä Katrin kirjoituksiin yhtyä. Minähän olen pitänyt tätä blogia hyvinkin anonyymisti, en ole kasvojani tai perhettä täällä esitellyt, Maria taas kirjoitti omalta mukavuusalueelta poistumisesta ja näitä asioita olen tässä nyt pyöritellyt enemmän tai vähemmän aktiivisesti. Olen pitänyt tätä blogia hyvin varovaisesti myös, ajatuksella, en-esitä-mielipiteitäni-kukaan-ei-loukkaannu, mutta haluanko sitäkään jatkossa? Tai toisaalta sitten, onko minulla mitään mielipiteitä ylipäänsä mistään asioista?


Arastelen omien ajatusten ja mielipiteiden ilmaisua, olen mieluummin se "Näkymätön lapsi" kuten Muumeissa, ehkä nyt kun ikääkin alkaa olla, olisi jo pikku hiljaa aika opetella myös olemaan ihan näkyvä... Tietysti blogissa ja kirjoitettuna mielipiteiden ja ajatusten ilmaisu on vielä astetta hankalampaa kun ne pitää kirjoittaa ja kirjoittaminen ei ole kuitenkaan se vahvin puoleni...




Kesällä on myös käyty Tallipihalla ihastelemassa




Suunniteltu syksyn ja talven aikaan tehtäviä kohennuksia kotona, kalkkimaalilla





Ihasteltu sateenkaaria useampanakin päivänä

No, tällaisia pohdintoja tähän väliin, katsotaan, mitä syksy tuo tullessaan tämänkin asian suhteen, aika monista asioista ajattelen, että niillä on tapana selvitä ja luotan siihen, että niin tämäkin asia selviää, ihan ilman suuria pohdintoja ja kriiseilyjä...




Ajattelin asettaa itselleni haasteen syksylle/ talvelle; teen tätä blogia rohkeasti enemmän itsenäni, mielipiteineen ja kuvineen ja ehkäpä jopa naamani näytän, saas nähdä... Eli yhteenvetona, en halua lopettaa vaan jatkan samaan, verkkaiseen tahtiin postaamista ehkä hieman rohkeammin, saas nähdä pystynkö siihen.




Ihanaa elokuuta teille kaikille ja kuulemisiin!


© Meidän elämää
Maira Gall