maanantai 18. tammikuuta 2016

Ystäväkirjani...


Sain Annukalta Kotonasi-blogista ihanan haasteen ja olin erittäin mielissäni tästä, kiitos siis vielä kerran Annukka! Saas nähdä millaisia vastauksia keksin kysymyksiin...


1. Perheeseeni kuuluu...
Isännän ja itseni lisäksi siis 4 lasta, joista vanhin aloitti armeijan tammikuun alussa ja oli nyt viikonloppuna ensimmäisen kerran lomilla. Nuorin täytti joulukuussa 9-vuotta, eli pitkällä ikähaitarilla on lapset meillä saatu :). Isännän kanssa ollaan oltu tänä vuonna naimisissa 15-vuotta, yhteistä eloa on kuitenkin takana jo yli 20 vuotta. Ja oikeastaan vähän enemmänkin, nimittäin ollaan oltu yhdessä jo lukioaikoinakin, pidettiin vaan vähän "taukoa" välissä :D.

Perheeseeni kuuluu siis 3 poikaa ja yksi neitokainen yrittää täällä poikien joukossa selviytyä. Lisäksi meidän perheeseen kuuluu kaksi koiraa, molemmat labbiksia, kuvassa niistä nuorempi, joka täyttää tänä vuonna 4 vuotta, vanhempi täyttää 5 vuotta.

2. Ammattini...
Olen alunperin ammatiltani sairaanhoitaja, tuota työtä en ole kyllä hetkeen tehnyt vaan viime vuodet ovat vierähtäneet esimiestehtävissä. Niistä kyllä nautinkin, mutta ehkä senkin vuoksi kirjoittelen tätä blogia hieman anonyymisti... Sairaanhoitajan työstäni kyllä tykkäsin ihan täysillä, etenkin vuosistani sydänvalvonnassa, mutta kolmevuorotyöstä en sitten ihan niin kovasti tykännyt, etenkään sen jälkeen kun oli tätä perhettä kasassa...
3. Harrastukseni...
Hmmm, vaikea kysymys, en minä oikeastaan taida harrastaa kuin tätä kotoilua... No nykyään vähän valokuvaamista ja voisiko tätä bloggaamista sanoa harrastukseksi? Koirien kanssa ulkoilua totta kai, mutta en tiedä voiko sitäkään oikein harrastukseksi sanoa... En siis oikein mitään, lukemista juu, mutta...

4. Erityistaitoni
Lieköhän minulla tällaisia ollenkaan???? Taidan olla melkoisen keskinkertainen kaikessa... No jos nyt jonkun kuitenkin, niin olen hyvä kuuntelija ja olen myös hyvä pitämään kuulemani tallessa, eli en levittele niitä juttuja, joita ei ole tarkoitettu levitettäväksi. Olen myös luotettava ja rehellinen ja mielestäni kyllä myös oikeudenmukainen, mutta nämähän nyt eivät ole mitään erityistaitoja...
5. En osaa...
Nähdä asioita etukäteen :D Enkä tarkoita mitään ennustamista, vaan suunnittelua ja sisutamista, minulta puuttuu kokonaan sellainen kyky kuvitella asioita, miltä näyttäisi makuuhuoneen seinä tapetoituna, tai miten saisin eteisestä toimivan, siksi meillä ei varmaan juuri mikään sisustamisessa muutukaan, minulta puuttuvat visiot ja mielikuvitus tässä suhteessa. En myöskään ole mikään puutarhanhoitaja enkä osaa myöskään puutarhassa hahmottaa asioita ennen kuin näen. Tämä on aika työläs tapa toteuttaa muutoksia, kun ensin tehdään, jotta näen, miltä se näyttää ja sitten poistetaan/ siirretään/ puretaan jos ei näytäkään hyvältä :)

On toki paljon muutakin mitä en osaa, mutta yksi nyt mainittakoon...

6. Oudoin tekemäni asia...
No kylläpäs on kinkisiä kysymyksiä, olenkohan tehnyt jotain outoa, en ehkä itseni mielestä, joku tekemäni toki voi muiden mielestä näyttää vähän oudolta... No, joskus menneinä vuosina raahasin miehen mukaan sisustuskutsuille, mutta siihenkin oli järkisyynsä, olin pitkällä raskaana enkä halunnut ajaa pimeällä kotiin yksin... Niin ja isäntä varmaan voisi kertoa tässä kohtaa niitä synnytyksiin liittyviä juttuja, kun olen puhunut ihan pöpejä ilokaasuhouruissani, mutta ei kait niitäkään lasketa :D
7. Jos saisin 10 miljoonaa...
En uskoisi todeksi! Mutta jos saisin moisen summan, uusisin meidän autot, maksaisin lainat pois, käyttäisin rahaa matkusteluun ja loput pistäisin pahan päivän varalle ja lasten tulevaisuuteen.

8. Jos saisin päivän olla mies...
Haluaisinkohan??? Jos tässä päivässä saisin myös samalla kaikein tieto taidon mukana, laittaisin meidän talon hyllyt seinille ja saattaisin aloittaa remontin, joka isännän olisi sitten pakko saattaa loppuun ;)

9. Hävettää tunnustaa...
Syön suklaata lähes päivittäin, en vain voi vastustaa sitä! Liikun ihan liian vähän oikein kunnolla. Olen tosi laiska siivoamaan ja olen erittäin huono pitämään järjestystä yllä!

10. Elämän tarkoitus on...
Perhe, läheiset, ystävät, terveys. Elää jokainen päivä niin ettei sitä tarvitse katua, rakastaa ja olla rakastettu, pitää huolta näistä lähimmistä, halata päivittäin pikku-ukkoa ja noita isompiakin. Elämän tarkoitus on myös nauttia elämästä! 





Kuvat ovat viikonlopun ulkoilu reissuilta, kävimme nautiskelemassa ihanasta ilmasta järven jäällä, pienimmät hiihtivät, koirat juoksivat  ja me isännän kanssa käveltiin. kaikki nautittiin elämästä ihan täysillä!

Lähtisivätkö Satu, talossano23- blogista ja Katja Nainen talossa- blogista sekä Mrs Sinn mukaan haasteeseen? Olisi kiva oppia tuntemaan teitä lisää ja nähdä teidän vastauksenne kysymyksiin!



Kiitos siis vielä kerran Annukka tästä haasteesta ja oikein ihanaa viikon jatkoa teille kaikille!

22 kommenttia

  1. Ihana postaus! Oli mukava lukea vastauksia. Kuvat ovat myös upeita. Mukavaa pakkaspäivää ♡

    VastaaPoista
  2. Ihana postaus, ihania kuvia ja vastauksia, niin suloinen Labbu <3 Hih raijasit miehesi sisustuskutsuille, no mitäs toinen tykkäsi. Me lähdimme hih Latviassa yöllä hakemaan huoltoasemalta vettä, kun oli vesi loppunut ja raskaana sitä piti saada sillä punaisella minuutilla eli kahdelta yöllä. <3

    Kivaa päivää <3

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. No meidän isäntä on niin sopeutuvainen, että pärjäsi kutsuilla ja keskittyi ehkä enemmän niihin herkkuihin, joita talon emäntä oli loihtinut tarjolle :D. Sitä se raskaus teettää...

      Poista
  3. Voi että miten kivat vastaukset <3. Kiitos kun teit tän.
    Ja arvaatko, että mekin ukkelin kanssa seurusteltiin jo lukio-/amis-aikoina, mutta sitten tuli vuosien tauko ja kumpikin elettiin omaa elämää tahoillamme kunnes kohtalo heitti takaisin yhteen :). Että näköjään näitä yhtäläisyyksiä löytyy aina vaan lisää :).

    Ja mitä noihin erityistaitoihin tulee, niin kyllä mun mielestä hyvä kuuntelutaito on mitä suurimmassa määrin sellainen. Nykyään kun niin monella on kiire keskeyttää ja puhua päälle omaa tarinaansa, jolla aika usein vielä ikäänkuin mitätöidään se mitä toinen oli kertomassa. Eli jos vaikka jollekulle on tapahtunut jotain ikävää, niin keskeyttäjä kiirehtii kertomaan kuinka hänelle on sattunut jotain v i e l ä paljon ikävämpää.

    Mutta tuo mitä sanot tilojen ja muutosten hahmottamisesta näkemättä, on tietty meikäläisen ja muitten kannalta vaan onni :). Mitäs meillä olis virkaa, jos kaikki osaisivat nähdä samat asiat itse. Että ei ollenkaan huono. paitsi että puutarhassa mulle käy kyllä just samalla tavalla. Sen harvan kerran kun jotain joskus johonkin istutan, niin kyllä se viimeistään seuraavana kesänä sieltä siirretään johonkin ihan muualle. Ei vaan osaa, kun puuttuu se viherpeukalo.

    ja hihhii. Oliskin hauskaa, jos oikeasti olisit päivän miehenä ja aloittaisit ne rempat ja sit vaan omana itsenäsi katselisit kuinka ukkeli raataa ne loppuun :D

    Tää oli tosi kiva. Näitä sais olla enemmänkin. Muitten vastauksia siis. Omat tuntuu aina niin tylsiltä, kun on itsensä kanssa jo ennestään niin tuttu.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Ei oo totta Annukka?! Uskomatonta ja vielä uskomattomampaa on se, että oikeasti ei olla koskaan tavattu! Tuo rempan aloittaminen olisi kyllä hauska ja vielä hauskempaa olisi nähdä sen valmistuvan toisen toimesta (vai olisikohan, kun isäntä tahtoo vähän nihkeesti noihin suhtautua...). Juu, muiden vastauksia on kyllä ollut kiva lukea, mutta omat on tylsiä, ehkä se johtuu just tosta, että on itsensä kanssa liian tuttu :D

      Poista
  4. Kiva postaus! Näitä on kiva lukea. Olipas miehesi urhea, kun lähti kanssasi sisustuskutsuille, omaani en saisi mukaan millään. :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos Johanna, vaan tokkopa tuo nykyään lähtisi meilläkään, taisi vaan sääliä raskaana olevaa vaimoaan ;)

      Poista
  5. Ihania kuvia sekä vastauksia ja voi miten tuli ikävä omaa lapukkaa. <3 Oikein hyvää tiistaipäivää!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos Katja ja kiva kun kävit! Labukat on kyllä ihan parhautta!

      Poista
  6. Kiva tutustua suhun lisää tätäkin kautta! Katsotaan, onnistunko ja ehdinkö vastaamaan haasteeseen; olen jotenkin tosi oudon vaikea ottamaan koppia ulkopuolelta tulleisiin juttuihin - ehkä sen takia, että puran juuri blogijutun kirjoittamishetkellä sen hetken tunteita; niin iloja, suruja kuin haasteitakin (eli ts. blogi toimii mulla henkireikänä), eivätkä haasteet välttämättä osu ja uppoa juuri sillä hetkellä siihen tunteeseen, joka velloo sisällä. Mutta katsotaan, miten käy, ja olen todella imarreltu, että jätit haasteen juuri minullekin :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos mrs Sinn, teet haasteen jos siltä tuntuu, ymmärrän kyllä jos jää tekemättä, ei tämä niin tosikkomaista ja niin justiinsa ole :D

      Poista
  7. Olen ekaa kertaa sun blogissa ja tykkäsin niin paljon että liityin lukijaksi. Ois kiva jos tulisit kylään Aurinkokujallekkin.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Tervetuloa, ihana saada uusia lukijoita ja tietty kommentteja! Kävinkin vastavierailulla ja kiva blogi sieltä löytyikin!

      Poista
  8. Kivoja kuvia ja kuva tutustua <3
    Kai se on otettava haaste vastaan....;)
    Joku päivä...

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiito Satu! Mielenkiinnolla odotan vastauksia, sitten joku päivä :)

      Poista
  9. Haasteet ovat vaikeita. Uskomattoman hienoja vastauksia! Tykkään sinusta vieläkin enemmän, kun näin sain tutustua sinuun. Kuuntelutaito on yksi vaikeimpia taitoja. Ja sinulla se on!
    Kiitos! Oli tosi kiva tutustua paremmin sinuun!
    Kivaa tiistai-iltaa!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos Tuula kauniista sanoistasi! Omat vastaukset tuntuu niin tylsiltä, mutta kuten Annukka tuossa kirjoittikin, että ehkä se johtuu siitä, kun itsensä kanssa on niin tuttu :).

      Poista
  10. Ihanat talviulkoilukuvat!
    Sinulla on todella hienot erityistaidot, joita todella voi erityistaidoiksi kutsua. Niin usein juuri kuuntelu ihmisiltä unohtuu, ja luotettavuus on kärsinyt harmillisen inflaation nykymaailmassa.
    Kiitos vielä tästä haasteesta. Tartun siihen kyllä :)

    VastaaPoista
  11. Kiitos! Mielenkiinnolla odotan vastauksiasi :)

    VastaaPoista
  12. Tänään löysin blogisi ja tulen uudelleenkin!
    Kiva oli lukea tätä postausta ja tutustua sinuun:)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Voi kiitos Ellen ja tervetuloa mukaan! Blogin postaustahti on vähän harva, johtuen liian vähäisistä tunneista vuorokaudessa, mutta uusi postaus on kyllä suunnitteilla...

      Poista

Kaikki saamani viestit ilahduttavat minua suuresti, kiitos siis sinulle!

© Meidän elämää
Maira Gall