keskiviikko 26. elokuuta 2015

Kesä ja kesän muistot

Tervehdys taas te kaikki ihanat lukijat ja täällä kävijät!


Onnistuin vihdoinkin siirtämään kuvia puhelimelta tänne bloggeriin, puhelin kun on useinkin mukana, toisin kuin tuo järkkäri... Kivaa, kun näitä pikaräpsyjäkin voi hyödyntää blogiin.

Me ollaan Lapset on elokuussa uineet  ihan hurjan paljon, joka päivä on käyty rannalla koulun jälkeen ja viikonloppuisin kaksi (tai kolmekin) kertaa, ihanaa, kun kesä kuitenkin tuli tänne meillekin näyttäytymään. Eilenkin käytiin pulikoimassa (tai siis pikku-ukko kävi), olikin ihanan lämmin ilta ja rannalla porukkaa valtavasti, ihanaa hulinaa ja hälinää, lasten riemua ja iloa on niin mukava katsella kun nauttivat vedestä.


Tänä kesänä tehtiin historiaa, uudistettiin kahvinkeitin, "vain" 21 vuotta palveli edellinen. Eikä se vieläkään kyllä rikki mennyt, mutta nyt tuli jo niin hyvä tarjous vastaan, että meilläkin investoitiin uuteen. Meillä ei todellakaan vaihdeta mitään toimivaa vain kivemman ulkonäön tsm. vuoksi, jos se kerta toimii niin se riittää, välillä vähän rasittavaa, mutta toisaalta, onhan se järkevää, taloudellista ja myös ekologista. No, täytyy myöntää, että onhan tuo uusi huomattavasti nätimpi kuin edeltäjänsä, vaikka samaa merkkiä onkin, lisäksi on aavistuksen hiljaisempi ja keittää kahvin ihanan kuumaksi, eli kyllä se vanha alkoi varmaan olla jo vähän väsähtänyt. Vanha siirtyi kaappiin, pääsee palvelukseen kun tarvitaan toista keitintä, eli joulun alla viimeistään, kun on taas synttärijuhlia. Mistä tulikin mieleeni, että sain eilen töissä ihanaa kakkua, jonka täytteenä oli kuningatar-rahkaa ja valkosuklaata sekä mustikoita, päällä vadelmia ja mustikoita, tätä voisin koittaa synttärijuhlissa...


Koirat rakastaa uimista, labbiksia kun ovat niin vähäinenkin (ja kurainen) vesi riittää uimisnautintoon. Aina ajoittain käydään työkaverin kanssa metsälenkeillä ja niissä monesti tarjoutuu myös tilaisuus uimiselle. Meidän nuorempi koira menee uimaan ihan mistä vain ja sitten odottaa palvelusväkeä nostamaan järvestä ylös kun omin avuin ei pääsekään, kuten alla olevassa kuvassa. Se se onkin lystiä, nostaa märkä ja kurainen koira järvestä, joka sitten kiitokseksi ravistelee välittömästi kurat päällesi.... Mutta eihän kaveria nyt voi tuonnekaan jättää, kun itse ei kerta kaikkisesti ymmärrä siirtyä toiseen kohtaan, mistä voisi päästä ylös...


Tänä kesänä on oltu yleisönä tyttären ensimmäisissä ratsastuskisoissa, ruusuke tuli puhtaasta radasta. Aurinko paistoi lämpöisesti ja tunnelma oli erittäin mukava, kyllä kelpasi katsella ja kuvailla.


Ja viimeinenkin kuva kertoo siitä, että uimarannalla on ihan oikeasti käyty tänä kesänä ahkerasti.


Toisaalta en yhtään pistä pahakseni, vaikka ilmat vähän viilenevät ja muuttuvat syksyisemmiksi, rakastan myös syksyä, sen kirpeitä aamuja ja kelta-oranssia väriloistoa puissa. Ja tunnustan, että  odotan hieman huonompia ilmoja ihan vain sen vuoksi, että meidän sisätiloissa vallitseva kaaos ei voi enää kovin kauaa odottaa tai se alkaa pursuilemaan ulos ovesta. En kerta kaikkiaan ole raaskinut olla sisällä siivoamassa näillä keleillä, pakollinen imurointi ja tiskaaminen, ruoanlaitto ja pyykinpesu vievät jo ihan riittävästi aikaa ulkona olemiselta näin töissä käymisen lisäksi. Mutta nyt pitäisi sitten kääräistä hihat ja alkaa hommiin sisällä, jotta vois joskus uuden matonkin kotiuttaa, tuonne kaaokseen sitä en tuo!

Kivaa loppuviikkoa kaikille!

-Anu

4 kommenttia

  1. Aivan mieletön tuo koirulikuva, ihana <3 Kivaa että kännyllä onnistuit siirtämään kuvat, täällä teen niin aina postauksia tehdessä, olen huomannut sen olevankin helpoin tapa. :)

    Kivaa iltaa anu <3

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kyllä kieltämättä helpottaa ja lisää blogin kuvia, kun ne saa kännyltä tänne, isoa kameraa kun ei tule raahattua läheskään aina mukana, känny löytyy aina.

      Minustakin tuo koirakuva on aika onnistunut ja tilanne oli melkein koominen kun oli tuolla lutakossa eikä päässyt ylös, nimittäin edellisen kerran nostin koiran juurikin samasta kohdasta ylös, eikä mitään oppinut :)

      Poista
  2. Vastavierailulla! Ihana koiruliino

    VastaaPoista
  3. Kiva Taru kun piipahdit! Juu, koirat on kyllä ihania, paitsi se karvanlähtö ja ne karvakasat lattioilla, vaikka imuroit jatkuvasti...

    VastaaPoista

Kaikki saamani viestit ilahduttavat minua suuresti, kiitos siis sinulle!

© Meidän elämää
Maira Gall