tiistai 30. kesäkuuta 2015

Budapest, osa 1





 Lapset kokeilemassa veden lämpötilaa Tonavassa.

 Parlamenttitalo



Kesälomani aluksi kävimme pienellä reissulla,päällimmäisenä ajatuksena helmikuussa matkaa varatessa taisi olla juhannuksen välttäminen, lähdimme nimittäin reissuun juhannusaattona. Reissumme oli toinen Budapestiin ja kyllä siellä ehkä vielä ainakin kerran pitää käydä, kaupungissa on hirvittävästi nähtävää ja kahdella reissulla olemme onnistuneet näkemään vain pienen murto-osan. 

Budapestissä liikkuminen on helppoa, julkiset kulkevat tiheästi, noin minuutin voi joutua joskus odottamaan jos huono säkä käy...

Majoitus oli yksityinen asunto, jota vuokrataan, omistaja Thomaksella on monia erilaisia asuntoja vuokralla. Tosin kun perjantai-iltana pääsimme asunnolle, vaikutti asunto tuolloin olevan jossain ihan hornan tuutissa, pimeällä syrjäisellä kadulla, rakennustyömaiden keskellä, mietin, että mihinkähän olen oikein perheeni rahdannut... Rappukäytävä oli pimeä ja rapistunut, hissiin ei oikein uskaltanut mennä jne. Ja kun tyttö sitten aamulla heräsi ja sanoi, että täällä on jotain ötököitä, ajattelin, että voihan nenä tätä hommaa, pitikin lähteä kotoa. Noh, ötökät osoittautuivat onneksi muurahaisiksi, joita vastaan taistelimme myrkyin ja muurahaisansoin hyvällä tuloksella, isäntämme Thomas toi välittömästi aseita muuraisia vastaan, kun hänelle asiasta ilmoitimme. Ja aamulla kun heräsimme ja lähdimme liikkeelle niin totesimme, että asunto onkin, vastoin odotuksiamme, erittäin loistavalla paikalla, lähellä kolmea metroasemaa, Vaci-utca kadulle parin korttelin kävely, kahviloita, ravintoloita, kauppoja lähellä, ei voisi parempaa toivoa. Vaikka kyllä minä ehdin lauantaiaamuna googlata muita majoitusvaihtoehtoja ennen muun porukan heräämistä, sen verran epätoivoinen sillä hetkellä olin...

Me kävimme päivän retkellä Siofokissa, Balaton-järven rannalla, näimme eläintarhassa mielenkiintoisia eläimiä, kävimme lasten rautateillä ajelulla, muutaman kerran pelaamassa lasten ja teinien kanssa Escape-roomeissa,  parissa kauppakeskuksessa jne. Mutta niistä myöhemmin omissa postauksissaan. Nyt täytyy lähteä liikkeelle,jottei loppuloma mene tässä koneen äärellä :)

Kuulemisiin!


-Anu

lauantai 20. kesäkuuta 2015

Heppahulluus




Asuukos teillä muilla lukijoilla heppahulluja? Meillä on tyttö täysin hurahtanut hevosiin ja harrastanut ratsastusta jo pienestä iästään huolimatta noin viisi vuotta, melkein puolet siis elämästään, minusta se on melko paljon....

Heppahulluus alkoi hyvin viattomasti,kerran viikossa olevasta ponitalutustunnista tai oikeastaan puolesta tunnista, sittemmin on tulleet kesäleirit, keppihevoset, hevosten kuvilla vuorattu huone, hevosia siellä, täällä ja tuolla...

Minusta hevoset ovat ihan ok, kunhan minun ei tarvitse mennä kovin lähelle niitä, joten en mitenkään voi käsittää tuota heppahurahdusta... Äiti on ainakin täysin syytön tässä kohtaa... Syytänkin tästä koko heppahulluudesta isän puolen sukua, kaksi kummitätiä on täysin heppahulluja (ovat siis mieheni siskon tyttöjä)  ja lisäksi täti oli ikänsä täysin hurahtanut hevosiin, eli ettekös olekin samaa mieltä, että syy on isän puolen suvussa???


Ei kai tuossa hurahduksessa sinänsä mitään pahaa ole, JOS tykkää hevosen lannan hajusta eteisessä, likaisista hevostarvikkeista asunnossa, kuljettaa kesät ja talvet ratsastamaan (onneksi kyllä meidän ratsastuspaikka on tuossa näppärän ajomatkan päässä), hevosen kuvista ympäri kämppää, hevoskirjoista, hevosmessuista, hevoskilpailuista jne.

Vaikka onhan se harrastuksena hyvä, antaa itseluottamusta, opettaa vastuuntuntoa ja vaikka mitä muutakin.... Meillä neiti suunnittelee isona ryhtyvänsä eläinlääkäriksi ja erikoistuvansa hevosiin... Noh, jos se tavoite kannustaa kantamaan kotiin sellaisia todistuksia kuin viimeinen todistus, niin en voi kuin kannattaa ajatusta ;)

Alakuvissa on yksi meillä asuvista keppihevosista, siis näitähän on varmaan jo kymmenen pikku hiljaa meille kantautunut... Vaikka onhan noissakin hyvät puolensa, tulee juostua ja hypittyä pitkin pihaa, jota ei ehkä muuten tulisi tehtyä, ei haittaa pieni sadekaan, kun heposet on ulkoilutettava...




Synttärilahjaksi tuli issikkatunti, kuva sieltä, onnellisesta neidistä hevosen selässä ja niin keskittyneenä. Ei haitannut tyttöä, että vettä tuli välillä ihan kuin saavista kaatamalla, välillä viistosti sivulta ja oli märkä kuin uitettu koira, onnellinen oli tunnilta tultuaan. Kerta kaikkiaan kummallinen laji.


torstai 18. kesäkuuta 2015

Loma



Ihana, ihana kesäloma alkoi tästä päivästä, ihan loistavaa. Tykkään kyllä työstänikin, mutta aina se pieni tauko on paikallaan. Huomenna on pyykkäys- ja siivouspäivä ja mikä tärkeintä, laukkujen pakkaus, perjantai-iltana suuntaamme sitten koko konkkaronkka lentokentälle ja käymme viikon reissussa, ihanaa sekin. Minusta on ihan parasta, että loman aluksi pääsee reissuun, silloin pääsee ihan oikeasti lomatunnelmaan. Tällä hetkellä kohde maassa on aurinkoista ja lämmintä ja säätiedotuksen perusteella näyttäisi, että sama jatkuu, saas nähdä, eikös sitä sanota, että pessimisti ei pety...

Meidän on tarkoitus lähteä ikään kuin juhannusta karkuun, pieni reissu suunnitelmissa. Pieniä mutkia on ollut reissun suunnittelussa, vähän jännittää, miten toteutumisen kanssa on. Varasimme siis matkan jo ajoissa talvella, samoin hotellin. Mutta tässä pari päivää sitten kävi ilmi, että jostain käsittämättömästä syystä meidän hotellivarauksemme olikin peruuntunut ja piti alkaa kiireellä metsästämään uutta majoitusta, onhan meitä sentään lähdössä reissuun 6 henkilöä, joista peräti kolme on alaikäisiä. Onneksi asia tuli ilmi näin etukäteen, emmekä olleet paikan päällä klo 23 Suomen aikaa asiaa ihmettelemässä... No, pitkän nettisurffaamisen jälkeen löysin kuudelle sopivan majoituksen,sopivaan hintaan, sopivalta sijainnilta ja riittävällä petimäärällä, olin hyvin tyytyväinen. Kunnes majoituspaikan omistaja otti yhteyttä ja ilmoitti, että "huomasimmehan, ettei majoitukseen kuulu oikeastaan mitään muuta kuin majoitus, ei siivousta (ok, me kyllä pärjätään), mutta järkytyin siinä kohdassa kun  esim. vessapaperit eivät kuulu hintaan,  TÄH??? No, olemme olleet sähköpostitse yhteydessä ja päässeet yhteisymmärrykseen, omistaja lupasi toimittaa meille vessapaperit ja vettä. Varmaan tuo omistaja on vastassa huomen illalla katsomassa kuka hullu suomalainen tulee matkalle ja suurimpana murheena on se, että majoituspaikasta ei löydy vessapaperia.... Saattoi jäädä hieman erikoinen kuva suomalaisista perheen äideistä matkalla, anteeksi jos lukijat joutuvat tästä jossain vaiheessa kärsimään, mutta tiedättepähän ainakin ketä syyttää....

No huomenna on lähtöpäivä, nyt pitää ryhtyä pesemään pyykkiä ja pakkaamaan kapsäkkejä, siinäkin on oma juttunsa tämän porukan kanssa, mutta onhan siitä onneksi ennenkin selvitty.

Alla olevat kuvat ovat edelliseltä reissultamme samoihin maisemiin, toivottavasti tällä kertaa on hieman kirkkaampaa ja mielellään lämpöisempääkin. Arvaatko kohteen?








Ps. onneksi perheen lapset ostivat uuden tietokoneen, tällä onnistuu jopa kuvien lisääminen!

Ihanaa ja vähälumista juhannusta kaikille täällä piipahtaneille!

-Anu

torstai 4. kesäkuuta 2015

Tästä lähtee...

Ajattelin yrittää blogin pitämistä, katsotaan ottaako tämä tuulta purjeisiin ja miksi sitten muodostuu jos muodostuu... Nyt ensin kokeilen kuvan lisäämistä, mahtaako onnistua iPadin kautta vainpitöisikö oikeasti olla oikein tietokone... Picasa-albumista ilmeisesti onnistuisi, harmi vaan kun siellä ei ole kuin muutama viime kesän kukkakuva... No harjoittelemalla tämä ehkä tästä luonnistuu, vinkit on tervetulleita...



© Meidän elämää
Maira Gall